Syksyn 2014 Aasian matkamme alku- ja päätepiste oli Singaporessa, koska Finnairin suorat lennot veivät meidät sinne. Menomatkalla tosin jatkoimme samantien Kuala Lumpuriin, mutta paluumatkalla vietimme kolme yötä Singaporessa. Näistä viimeisen Marina Bay Sandsissa, ihan vain sen huikean uima-altaan takia. Uima-altaalle ja -altaaseen pääsevät vain hotellin asukkaat.
Hotelliyö tässä hotellissa maksoi tuolloin reilut 300 euroa aamiaisen kera, ja samoissa hinnat vaikuttavat olevan edelleenkin. Kovin monta yötä siellä ei siksi tällainen perusbudjetin matkaaja viitsi viettää, mutta jos vain mahdollisuus tulee, suosittelen kokeilemaan!
Toinen miinus tulee allasalueelle, ei itse altaalle. Terassilla ei ole aurinkovarjoja, joten auringosta on nautittava siellä koko sen täydellä teholla. Ehkä terassin sijainti korkeuksissa ja siitä johtuvat tuulet estävät varjojen käytön. Tai ehkä on tarkoituskin, että terassilla viihdytään vain muutama tunti ja sitten aurinko saa väen vaihtumaan. Tai ehkä kaikki eivät ole yhtä herkkähipiäisiä kuin me pohjoisen blondit.
Hotelliyö tässä hotellissa maksoi tuolloin reilut 300 euroa aamiaisen kera, ja samoissa hinnat vaikuttavat olevan edelleenkin. Kovin monta yötä siellä ei siksi tällainen perusbudjetin matkaaja viitsi viettää, mutta jos vain mahdollisuus tulee, suosittelen kokeilemaan!
Uima-allas sijaitsee tuolla hotellitornien katolla. |
Sekä huoneemme hotellin 46. kerroksessa että palvelu toimivat moitteetta, kuten tämän hintaluokan hotelleissa sopii olettaakin. Ja uima-allas hotellin katolla oli juuri niin makea, kuin saattoi odottaa. Ainakin maisemiensa puolesta.
Aurinkovuoteiden rivi jakaa 150 metriä pitkän altaan kahteen osaan. Isommalle puolelle (joka on kuvissakin aina etualalla) ei ole lapsilla asiaa, se on varattu vain aikuisten käyttöön.
Ihan täydellinen tämä uima-allas ei kuitenkaan ole. Se on syvimmilläänkin vain 1,2 metriä eli vesi ylettyy keskimittaisella naisella vain vyötäröön asti. Tämä nyt vielä menee, sillä kyllähän siinä uimaan ja lillumaan pystyy. Ikävämpää oli veden viileys. Johtuneeko sitten altaan sijainnista lähes 70 metrin korkeudesta vai mistä, mutta altaan vesi oli ainakin tuolloin hyytävän oloista. Oikeastihan se oli toki riittävän lämmintä uimiseen, sellaista kuin Suomen järvivedet yleensä kesällä, mutta tuolla maailmankolkassa altaiden vesi on yleensä sellaista ihonlämpöistä "linnunmaitoa", joten kun iho oli tottunut sellaiseen, oli tämä viileys melkoinen shokki. Kattoterassin toiselta laidalta löytyi pari poreammetta, joissa pääsi tarvittaessa lämmittelemään.
Toinen miinus tulee allasalueelle, ei itse altaalle. Terassilla ei ole aurinkovarjoja, joten auringosta on nautittava siellä koko sen täydellä teholla. Ehkä terassin sijainti korkeuksissa ja siitä johtuvat tuulet estävät varjojen käytön. Tai ehkä on tarkoituskin, että terassilla viihdytään vain muutama tunti ja sitten aurinko saa väen vaihtumaan. Tai ehkä kaikki eivät ole yhtä herkkähipiäisiä kuin me pohjoisen blondit.
Infinity-illuusion paljastus. |
Muutamista miinuksista huolimatta siis upea paikka, ja menisin tilaisuuden tullen uudestaan.
Illallakin allas on käytössä ja silloin voi ihastella kaupungin valoja. Kylmä vesi ei vain houkuttele uimaan, kun aurinkokaan ei enää lämmitä. |
Kommentit
Lähetä kommentti