Aivan lähellä, kolmen ja puolen tunnin junamatkan päässä, on Pietari. Muutamassa tunnissa pääsee siis ihastelemaan vaikkapa Talvipalatsissa sijaitsevan Eremitaasin aarteita. Kaupungin keskustassa on muutenkin paljon ihailtavaa.
Pietariin pääsee myös laivalla. Laivamatkan ainoa etu junaan on viisumivapaus. Risteilimme St. Peter Linen laivalla Pietariin 2010, eikä tätä risteilykokemusta voi kehua. Laiva oli kulunut ja kämäinen, hyttien viemärit reistailivat, ruoka oli huonoa. Ehkä pahinta kuitenkin oli perillä Pietarin satamassa, josta piti olla kuljetus kaupungin keskustaan. Satamassa bussia odotteli iso joukko laivasta purkautuneita turisteja, me muiden muassa.
Noin puolen tunnin odottelun jälkeen bussi - käytännössä tilataksin kokoinen minibussi - saapui. Siihen mahtui siis odottelijoista vain pienenpieni murto-osa. Takseja tai muita vaihtoehtoisia kulkupelejä ei näkynyt. Odotteluun kyllästyneinä me lopulta kävelimme muutaman kilometrin matkan satamasta keskustaan.
Tuon laivareissun jälkeen olen käynyt Pietarissa useamman kerran junalla. Ne reissut ovat olleet työmatkoja, joten nähtävyyksiä ei niillä reissuilla ole paljonkaan ehtinyt nähdä. Mutta junamatkan kätevyys on käynyt selväksi. Junalla matkaaminen vaatii siis viisumin, minkä hankkimiseen kannattaa varata aikaa, jos alkaa suunnitella matkaa Pietariin. Muuten sen saaminen on suht simppeliä, kun antaa matkatoimiston hoitaa asian.
Laivamatkasta on toki aikaa, joten asiat ovat voineet hieman kohentua, ja toivottavasti ovat. Eräs näillä laivoilla vuoden-parin sisään matkannut ystäväni ei kuitenkaan kokemusta kehunut, päinvastoin.
Mutta nytpä tuohon otsikon lupaamaan Eremitaasin loistoon. Eremitaasi on yksi maailman suurimmista museoista ja jos sen kaikkiin aarteisiin haluaisi tutustua kunnolla, olisi aikaa varattava huomattavasti enemmän kuin mitä meillä oli. Taideaarteiden lisäksi itse rakennus on huikaisevan kaunis, niin sisältä kuin ulkoakin. Tässä muutama maistiainen museon sisältä.
Talvipalatsin aukio on vaikuttava kokemus, suuri ja avara. Sen toisella laidalla on vaaleanvihreä Talvipalatsi ja toisella laidalla keltainen Pääesikunta.
Pietaria sanotaan myös Pohjolan Venetsiaksi. Kaupungin halki virtaa Neva-joki, ja siltoja ja kanavia on paljon.
Kauniita, koristeellisia rakennuksia, varsinkin kirkkoja riittää. Tämä "karkkikirkoksi" nimittämäni on suosikkini, vaikka sen oikea nimi onkin hieman hurjan kuuloinen Kirkko veren päällä. Nimi tulee siitä, että se on rakennettu tsaari Aleksanteri III:n käskystä 1883-1907 paikalle, jossa A III:n isä ja edeltäjä Aleksanteri II murhattiin vuonna 1881.
Pietariin pääsee myös laivalla. Laivamatkan ainoa etu junaan on viisumivapaus. Risteilimme St. Peter Linen laivalla Pietariin 2010, eikä tätä risteilykokemusta voi kehua. Laiva oli kulunut ja kämäinen, hyttien viemärit reistailivat, ruoka oli huonoa. Ehkä pahinta kuitenkin oli perillä Pietarin satamassa, josta piti olla kuljetus kaupungin keskustaan. Satamassa bussia odotteli iso joukko laivasta purkautuneita turisteja, me muiden muassa.
Noin puolen tunnin odottelun jälkeen bussi - käytännössä tilataksin kokoinen minibussi - saapui. Siihen mahtui siis odottelijoista vain pienenpieni murto-osa. Takseja tai muita vaihtoehtoisia kulkupelejä ei näkynyt. Odotteluun kyllästyneinä me lopulta kävelimme muutaman kilometrin matkan satamasta keskustaan.
Tuon laivareissun jälkeen olen käynyt Pietarissa useamman kerran junalla. Ne reissut ovat olleet työmatkoja, joten nähtävyyksiä ei niillä reissuilla ole paljonkaan ehtinyt nähdä. Mutta junamatkan kätevyys on käynyt selväksi. Junalla matkaaminen vaatii siis viisumin, minkä hankkimiseen kannattaa varata aikaa, jos alkaa suunnitella matkaa Pietariin. Muuten sen saaminen on suht simppeliä, kun antaa matkatoimiston hoitaa asian.
Laivamatkasta on toki aikaa, joten asiat ovat voineet hieman kohentua, ja toivottavasti ovat. Eräs näillä laivoilla vuoden-parin sisään matkannut ystäväni ei kuitenkaan kokemusta kehunut, päinvastoin.
Mutta nytpä tuohon otsikon lupaamaan Eremitaasin loistoon. Eremitaasi on yksi maailman suurimmista museoista ja jos sen kaikkiin aarteisiin haluaisi tutustua kunnolla, olisi aikaa varattava huomattavasti enemmän kuin mitä meillä oli. Taideaarteiden lisäksi itse rakennus on huikaisevan kaunis, niin sisältä kuin ulkoakin. Tässä muutama maistiainen museon sisältä.
 |
| Jos kotona olisi tällainen lattia, ei tosiaankaan tarvitsisi mattoja! |
Talvipalatsin aukio on vaikuttava kokemus, suuri ja avara. Sen toisella laidalla on vaaleanvihreä Talvipalatsi ja toisella laidalla keltainen Pääesikunta.
 |
| Pääesikunta. |
 |
| Talvipalatsi. |
Kauniita, koristeellisia rakennuksia, varsinkin kirkkoja riittää. Tämä "karkkikirkoksi" nimittämäni on suosikkini, vaikka sen oikea nimi onkin hieman hurjan kuuloinen Kirkko veren päällä. Nimi tulee siitä, että se on rakennettu tsaari Aleksanteri III:n käskystä 1883-1907 paikalle, jossa A III:n isä ja edeltäjä Aleksanteri II murhattiin vuonna 1881.
 |
| Karkkikirkko? Ei vaan Kirkko veren päällä eli Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. |
Kommentit
Lähetä kommentti