Route 66 alkaa kutakuinkin Chicagon keskustasta - jos reitin siis ajaa länteen päin Chicagosta Los Angelesiin. Niin päin me sen ajoimme tasan viisi vuotta sitten, ja koska ajomme painottuivat iltapäivään ja iltaan, saimme aika monta kertaa "nauttia" laskevan auringon häikäisyistä.
Tästä se alkaa.
Tämä oli kulkupelimme Las Vegasiin saakka.
Me olimme aikatauluttaneet reitin tarkasti etukäteen, ja varanneet kaikki matkan majapaikatkin valmiiksi. Kaikki varaukset oli tosin tehty niin, että ne olisi voinut peruuttaa ilman kuluja edelliseen päivään asti, mutta muutostarpeita ei matkalla onneksi ilmaantunut. Etukäteisvaraukset olivat hyväksi parissakin mielessä: 1) kunkin ajopäivän ajomäärä oli tiedossa etukäteen ja matkan aikataulu pysyi kurissa, 2) matkan aikana ei tarvinnut käyttää aikaa majapaikkojen etsimiseen.
Ilman ennakkovarauksia olisimme varmaankin löysänneet ajettua matkaa jo ensimmäisenä päivänä. Kävi nimittäin niin, että sunnuntain Nascar-kisat siirtyivät rankan vesisateen takia maanantaille. Meillä oli liput kisoihin ja matkan alkamisajankohtakin oli sovitettu juuri noihin kisoihin, joten halusimme ne toki kokea. Kisapaikka oli Jolietissa, joka on noin tunnin ajomatkan päässä Chicagosta. Onneksi sentään reitin varrella.
Katsomossa riitti väkeä, vaikka kisa siirtyikin maanantaille. Eikö näiden ihmisten tarvitse olla töissä...?
Tässä vähän videolla fiilistelyä kisasta:
Kisapäivä osui siis ekaan ajopäiväämme, johon oli suunniteltu siirtymä Chicagosta St. Louisiin.
Tämä noin viiden tunnin ajomatka olisi ollut ihan kiva aloituspätkä, jos siihen olisi ollut käytettävissä koko päivä. Kisoissa meni pitkälle iltapäivään, ja niinpä jouduimme harmillisesti ajamaan valtaosan matkasta pimeässä. Ja harmillisesti ehdimme Pontiacin kiintoisaan kaupunkiin vasta, kun kaikki paikat (Route 66 -museo yms.) olivat jo kiinni.
Kaikista maailman kielistä Pontiac toivottaa tervetulleeksi myös suomeksi!
Kommentit
Lähetä kommentti