Patikointi St.Martin-de-Peillestä Peilloniin ja takaisin

Edellisen kirjoituksen lopussa lupailin juttua patikoinnista Peilloniin. Se tulee nyt tässä. 

Tälle Peillonin patikointireitille oli harvinaisen helppo lähteä, sillä reitti kulki aivan vuokratalomme editse. 

Ennen tätä patikointia en ollut tajunnutkaan, kuinka korkealla vuoristossa talomme sijaitsi. Vaikka tienvarsilla on korkeuden kertovia paaluja, ei asia niistä mennyt tajuntaan autossa istuessa. Vasta kun tämä patikointi toi meidät Peilloniin reilusti sen yläpuolelta - ja Peillonhan sijaitsi 375 m korkean kukkulan huipulla - havahduin siihen, että talomme sijaitsi noin 600 metrin korkeudessa. 

Kuten arvata saattaa, reitin maisemat ovat upeat. Vuoristoa riittää joka puolella ja laaksoja avautuu aina välillä mutkan takaa. Kävelypolku on hieman kivinen, mutta ihan mukava kävellä. 

Koska tosiaan laskeuduimme Peilloniin päin, oli menomatka yhtä juhlaa ja lepoa. Hieman mennessä ahdisti se ajatus, että "what goes down  must come up" eli väistämättä alamäki jossain vaiheessa muuttuu ylämäeksi. Ylämäki alkoi pian Peillonin jälkeen ja sitä riittikin sitten koko paluumatkaksi. 

Patikoinnille kertyi mittaa 9 kilometriä, johon sisältyi noin 500 metriä ensin laskua ja sitten nousua (katso SportsTrackerin mittaamat tulokset jutun viimeisistä kuvista). Päivän piti olla pilvinen, mutta kuten kuvistakin huomaa, aurinko porotti komeasti. Pilvinen ja vähän viileämpi sää olisi helpottanut lopun nousua, mutta kunhan mukaan varaa riittävästi juotavaa, ei auringonpaistekaan haittaa. Ihan keskikesän helteillä en kuitenkaan tätä reittiä kävelisi, se kun ei tarjoa paljonkaan varjoa. 

Luultavasti, jos reitin aloittaa St-Martin-de-Peillestä ja myös lopettaa sinne, voi loppumatka olla laskua, toisin kuin meillä, jotka palasimme hieman St-Martin-de-Peillestä pohjoiseen. Jos haluaa ottaa varmimman päälle ja nauttia loppumatkan alamäestä, kannattaa tämä reitti aloittaa Peillonista.

Me lähdimme tästä oikealle kohti Peillonia. Kyltin mukaan matka kestäisi 45 minuuttia, mutta me etenimme sen verran hitaasti, että aikaa kului reilusti yli tunti.


Siellä se Peillon jo pilkistää. Oli yllätys havaita, että lähestymme sitä ylhäältäpäin.


Paluumatkan nousua.

Maisemia paluumatkan varrelta.

Välillä saatiin nauttia lähes tasaisesta etenemisestä.

Loppupuolella matkaa pääsimme metsän siimekseen.

Tuollainen kiva lenkki siitä muodostui.

Laskua ja nousua oli riittävästi. 
Tästä reitistä löytyy lisätietoja ranskaksi täältä:
https://randoxygene.departement06.fr/pays-nicois/circuit-de-l-ourquiere-9299.html

Kommentit